Alanvaihtajan leipäpuu rakennetaan moottorisahalla | Ammattiliitto Pro
  • Muut Pron verkkopalvelut
Pro+

Alanvaihtajan leipäpuu rakennetaan moottorisahalla

Haaveista tulee totta. Sen osoittaa Pron jäsen ja moottorisahataiteilija Juha Käkelä, jonka entisen ammatin materiaali lasi vaihtui kunnon pölleiksi.
Teksti Tarja Västilä
Kuvat Eino Ansio
Moottorisahalla veistäminen vei Juha Käkelän mukanaan jo ensijyrähdyksellä. 1990-luvulla. Vuonna 2019 Käkelä perusti oman firman, mutta työskenteli vielä Pilkingtonin autolasitehtaalla. Elokuusta 2020 lähtien mies on omistautunut tyystin veistämiseen

Saha soi puupinon kupeessa Ylöjärvellä. Vieressä on kymmenkunta muutakin moottorisahaa, joita Juha Käkelä vaihtelee tankin tyhjennyttyä. Mies tekee työtä, josta hän on saanut pääelantonsa elokuusta lähtien.

Moottorisahataiteilija työstää puusta mitä vain. Vastikään syntyi ehta seimi, jossa Jeesus, Maria, Joosef ja itämaan tietäjät ovat valmiina vastaanottamaan joulua. Toisena ääripäänä on loistoristeilijä Mardi Grasin kaksi baaria, joiden sisustuksen Käkelä on sahoillaan taiteillut.

‒ Yhteen maailman suurimpaan veistosprojektiin kului kaksi vuotta. Baareista löytyy muun muassa toteemeja ja tauluja.

Kun Carnival Cruise Linesilta aikoinaan soitettiin ja kysyttiin Käkelän kiinnostusta, vastausta ei tarvinnut sekuntiakaan miettiä. Hänen mukaansa projekti oli veistäjälle lottovoitto.

Yhteen maailman suurimpaan veistosprojektiin kului kaksi vuotta. 

Tällä hetkellä Käkelä tunnetaan etenkin karhuistaan: hän on luvannut veistää 365 karhua vuoden aikana. Tavoite on viittä vaille valmis.

‒ Otin jossain somekeskustelussa herneen nenään, kun joku totesi minun veistävän vain noita karhuja. Ajattelin, että nyt sitten vasta tuleekin karhuja.

Veistäminen vei mukanaan

Kaikki alkoi siitä, kun Käkelä sai vahingossa moottorisahan käteensä 1990-luvun lopulla. Hän kävi hirrenveistokurssin ja tarkoituksena oli alkaa rakentaa mökkejä.

‒ Jo ensimmäisestä tukista tuli veistoksia. Siitä lähtien on ollut into sahalla tekemiseen. Aloin sahata päivittäin takapihalla kaikenlaisia töitä, joita ihmiset ostelivat lahjoiksi. Tähän päivään mennessä veistoksia on kertynyt tuhansia.

Reilu vuosi sitten Käkelä perusti oman firman, mutta työskenteli vielä Pilkingtonin autolasitehtaalla. Elokuusta lähtien mies on omistautunut tyystin veistämiseen. Sen lisäksi että työ on mielekästä, se kannattaa.

Moottorisahataiteilija Juha Käkelä vaihtoi tuulilasitehtaan vapaaseen taiteilijuuteen. Veistoksille on kysyntää, eikä työkkäriin tarvinne lähteä.

Enkeleistä kummituksiin

Käkelä tekee lähinnä tilaustöitä, joita tuntuu riittävän. Hän uskoo tulevaisuuden olevan turvattu.

‒ Tässä elämässä ei tarvinne mennä työkkäriin. Tilauksia on ollut jo kymmenen vuotta, enkä kertaakaan ole töistä kieltäytynyt.

Asiakaskunta koostuu yksityisistä ostajista sekä firmoista, jotka hankkivat veistoksia yrityslahjoiksi.

‒ Tyypillisesti 60-vuotiaalle miehelle hankitaan karhu- tai kalaveistos synttärilahjaksi. Olen veistänyt ihan kaikkea, kuten enkeleitä, kummituksia, pääkalloja, autojen pienoismalleja ja rotukoiria, joiden korvien asennon ja koot googletin. Ainoastaan kissa on vaikea, vaikka esimerkiksi ilves syntyy helposti, toteaa kissanomistaja.

 Olen veistänyt ihan kaikkea, kuten enkeleitä, kummituksia, pääkalloja, autojen pienoismalleja ja rotukoiria, joiden korvien asennon ja koot googletin. 

Pienimmän veistoksen Käkelä on tehnyt MTV3:n Ennätystehdas-ohjelmassa: 6‒7 sentin mittainen karhu sai epävirallisen Maailman pienin -tittelin. Suurimpia ovat Zoolandiaan Lietoon veistetyt viisimetriset toteemit.

‒ Suomessa on korkeintaan metrin paksuisia puita, mutta oikeankokoisia hevosia olen tehnyt liimaamalla osia toisiinsa.

Tilauksia verkon ja somen kautta

Työvälineinä on kymmenisen sahaa, jotka tankataan tai ladataan valmiiksi ennen veistämistä. Tankki tyhjenee puolessa tunnissa, joka voi riittää pieneen veistokseen. Isommalla sahalla aloitetaan, yksityiskohtia hiotaan viimeksi pienemmällä sahalla. Työpäivä kuluu fiiliksen mukaan.

Tilaukset tulevat yleensä Käkelän kotisivujen, Facebookin tai Instagramin kautta. Taiteilija välttää puhelimeen vastaamista kesken työnteon.

Kaikki Suomen puulajit soveltuvat veistämiseen. Käkelä itse pitää eniten lehti- ja douglaskuusesta, poppelista, raidasta ja lepästä.

‒ Leppä on helposti leikkaantuvaa ja kevyttä, kaksivärisellä lehtikuusella on näyttävä pinta puusyineen. Usein poltan veistospinnat ja lehtikuusi on erityisen hieno, kuin ajopuu merenpohjassa.

Puu muuntuu taiteilijan käsittelyssä veistokseksi. Kaikki Suomen puulajit soveltuvat veistämiseen.

Veistoskurssit työllistävät

Auton mittariin kertyy melkoisesti kilometrejä vuodessa: Käkelä on kierrellyt messuilla ja tapahtumissa ja tehnyt siten työtään tunnetuksi. Työsarkaan kuuluvat myös veistoskurssit, joita Käkelä vetää eri puolilla Suomea – ja mielellään. Pronkin jäseniä on kursseille osallistunut.

Vastikään Käkelä veti Metsähallituksen järjestämän kurssin nuorten työpajassa Oulussa. Myös lukuisat kansanopistot ovat työllistäneet Käkelää veistoskurssien vetäjänä. Yksityiskursseja hän järjestää kotipihallaan.

‒ Ikähaarukka on ollut 12‒80 vuotta, naisia ja miehiä, pyörätuolissakin olevia. Laji sopii kaikille, joilla pää ja kädet toimivat. Veisto on turvallista, vuosien aikana ei ole vahinkoja sattunut.

Laji sopii kaikille, joilla pää ja kädet toimivat. Veisto on turvallista, vuosien aikana ei ole vahinkoja sattunut.

Kurssilaiset saavat lainaksi turvahousut ja -kengät sekä silmä- ja kuulosuojaimet. Myös sahoja on parikymmentä tarjolla. Veistosaiheen voi itse valita, esimerkiksi lemmikit ovat suosittuja, tai kurssilla on jokin teema, vaikkapa kotka.

‒ Monet sanovat, etteivät osaa piirtää eivätkä veistää, mutta ei tarvitsekaan. Silti melkein aina onnistuu. Kolmiulotteinen hahmottaminen voi olla vaikeaa, mutta siinäkin voi kehittyä.

Kurssien järjestäjät hankkivat pöllejä kurssilaisia varten paikan päälle. Käkelällä itsellään on omaa metsää, mutta hänelle myös tarjotaan paljon ylisuuria puita. Muun muassa Tampereen raitiotien alta kaadetut lehmukset päätyivät ylöjärveläispihaan. Tekstiiliteollisuuden historiaa kunnioittaen moottorisahuri taituroi yhdestä lehmuksesta pumpulitehtaan tytön.

Tuotoilla lisää puita

‒ Olen haaveillut nykyisestä ammatistani kauan. Joskus päätin, että viisikymppisenä vaihdan alaa, mutta meni kolme vuotta pitkäksi. Enää en halua normipäivätöihin. Parasta on aina uuden tekeminen, voi pistää pieniä aivonystyröitään liikkeelle.

Enää en halua normipäivätöihin. Parasta on aina uuden tekeminen, voi pistää pieniä aivonystyröitään liikkeelle.

Alalla on pienet piirit, Pirkanmaallakaan Käkelällä ei ole kollegoita. Kilpailuissa ympäri maailmaa hän on tavannut samanhenkisiä ihmisiä, oppinut tekniikoita ja saanut tsemppiä.

Mies taipuu myös hyvän tekemiseen. 365 karhua -tempauksen myyntituotoista 20 prosenttia menee Enon verkkokoulun puidenistutusprojektiin.

Tilaa uutiskirje

Tilaa ProStoorit
sähköpostiisi.